NAARASKARHUN KULTTUURI
2022, Installaatio. Naaraskarhun kulttuuri on fiktiivinen museo-osasto, joka esittelee pronssikaudella elänyttä kansaa ja sen kulttuuria. Kansan yhteiskuntajärjestys oli matriarkaalinen ja animistinen, ja se oli järjestäytynyt horisontaalisesti suoran demokratian tapaan.
Installaatio sisältää monenlaista aineistoa kuten kuvitteellisia arkeologisia löydöksiä, kansan rekonstruoituja rituaaliesineitä ja kuvia kalliomaalauksista. Niiden kautta hahmottuu kuva kulttuurin yhteiskuntajärjestyksestä, uskomuksista ja rituaaleista. Esineiden löytöpaikat ovat Hiitolan kunnan alueella nykyisellä Venäjällä.
Naaraskarhun kulttuuri on utopia joka sijoittuu historiaan. Pronssikaudesta Suomessa on vähän tietoa, eikä tuolta ajalta ole myöskään säilynyt paljon esineitä. Jo kivikaudella yhteisöjen jäsenten välillä on ollut sosiaaliseen asemaan liittyviä eroja, mutta merkittävämmän sosiaalisen kerrostuneisuuden katsotaan tapahtuvan pronssikaudella, jolloin monista yhteisöistä kehittyi päällikkökuntia.
Yhteisöjen ja alueiden välillä on kuitenkin ollut merkittäviä eroja elämäntavoissa, järjestäytyneisyydessä ja hierarkkisuudessa.
Naaraskarhun kulttuuri on poikkeus oletetussa historiallisessa kehityksessä ja ajatusmatka aikaan ennen kristillistä patriarkaalisuutta, dualistista ja hierarkkista ajattelua, karttoja ja väkivaltaisia miesjohtajia.
Pronssivalut: Suvi Forssén
Kuvat pronssikautisista röykkiöhaudoista: Teija Tiitinen, Arkeologian kuvakokoelma, Digikuvakokoelma, Museovirasto
Kiitos: Suvi Forssén, Sade Hiidenkari, Olli Hopia, Raimo Jaatinen ja Hannakaisa Oksanen
Rahoitus: Suomen kulttuurirahasto, Oskar Öflunds Stiftelse sr
